Haapa

Populus tremula

Haapa luonnossa

Haapa on yksi Suomen yleisimmistä puulajeista ja levinnyt pohjoisille tuntureille asti. Se viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla ja kasvaa 20-30 metriseksi näyttäväksi puuksi. Vanhimmat haavat ovat harvoin yli satavuotiaita, mutta puu uudistuu jatkuvasti juurivesojen avulla, ja samasta yksilöstä voi syntyä kokonainen haapametsikkö.

Haapa on helppo tunnistaa pyöreähköistä lehdistään, jotka värähtelevät pienimmässäkin tuulenvireessä. Keväällä se kukkii riippuvina norkkoina ennen lehtien puhkeamista, ja syksyllä sen lehdet hehkuvat upean keltaisina tai punertavina. 

Nuoren haavan runko on harmaan kellanvihreä ja sileä lukuunottamatta runsaita korkkihuokosia. Vanhemmiten kaarna muuttuu harmaaksi ja paksummaksi sekä siihen muodostuu tyypillistä pystysuuntaista halkeilevaa siksak-kuviota.

Haapa korupuuna

Korupuuna haapa yllättää usein. Vaikka luonnossa puu näyttää hillityltä, vanhojen oksien sisältä voi paljastua kauniita ruskean ja harmaanruskean sävyjä. 

Haavan vuosirenkaat erottuvat yleensä vain hienovaraisesti, mikä tekee puun ilmeestä rauhallisen. Ytimen muodostama tähtimäinen kuvio erottuu usein kauniisti. Oksissa kaarnan alla näkyvä tumma korkkimainen kerros luo puuosaan sävyvaihtelua. Myös kaarna on ilmeikäs: sille tyypilliset uurteet ja pinnalla kasvava jäkälä kertovat puun omaa tarinaa.

 Luonnossa kaikki puut ovat erilaisia keskenään. Vaihtelua löytyy myös saman puuyksilön eri oksissa ja jopa saman oksan eri kohdissa. Pyrin aina säilyttämään nämä oksan omat yksityiskohdat.

Juuri nämä luonnon muovaamat erot tekevät jokaisesta Oksakorusta ainutkertaisen.