Haapa
Populus tremula

Haapa luonnossa
Havisevista lehvästöistään tunnettu haapa on yksi Suomen yleisimmistä puulajeista ja levinnyt pohjoisille tuntureille asti. Se viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla ja kasvaa 20-30 metriseksi näyttäväksi puuksi. Vanhimmat haavat ovat harvoin yli satavuotiaita, mutta puu uudistuu jatkuvasti juurivesojen avulla, ja samasta yksilöstä voi syntyä kokonainen haapametsikkö.
Haapa on helppo tunnistaa pyöreähköistä lehdistään, jotka värähtelevät pienimmässäkin tuulenvireessä. Keväällä se kukkii riippuvina norkkoina ennen lehtien puhkeamista, ja syksyllä sen lehdet hehkuvat upean keltaisina tai punertavina.
Nuoren haavan runko on harmaan kellanvihreä ja sileä lukuunottamatta runsaita korkkihuokosia. Vanhemmiten kaarna muuttuu harmaaksi ja paksummaksi sekä siihen muodostuu tyypillistä pystysuuntaista halkeilevaa siksak-kuviota Haavan rungolla kasvaa usein haavankeltajäkälää, joka muodostaa keltaisen ja oranssin sävyisiä pyöreitä laikkuja kaarnan pinnalle.
Haapa korupuuna
Korupuuna haapa yllättää usein. Vaikka luonnossa puu näyttää rauhalliselta havisevine lehvästöineen, vanhojen oksien sisältä voi paljastua näyttäviä ruskean, harmaanruskean ja punaruskean sävyjä sekä voimakkaita sävyeroja.
Haavan vuosirenkaat erottuvat yleensä vain hienovaraisesti, mikä tekee puun tunnelmasta rauhallisen. Ytimen muodostama tähtimäinen kuvio erottuu usein kauniisti. Oksissa kaarnan alla näkyvä korkkimainen kerros tekee puuosaan tumman reunuksen, joka lisää korun ryhdikkyyttä. Myös kaarna on ilmeikäs: sille tyypilliset uurteet ja pinnalla kasvava jäkälä kertovat puun ja metsän tarinaa.
Luonnossa kaikki puut ovat erilaisia keskenään. Vaihtelua löytyy myös saman puuyksilön eri oksissa ja jopa saman oksan eri kohdissa. Pyrin aina säilyttämään nämä oksan omat yksityiskohdat, jotka tekevät jokaisesta korusta ainutkertaisen.
